Yksi parhaimmista ja lämpimistä joulumuistoistani, johon myös Fazer liittyy oleellisena osana, on muinoin tehty joka jouluinen nyt jo edesmenneen isomummon vierailu. Meidät lapset puettiin aina parhaimpiin vaatteisiin ja muutenkin tilaisuus oli kaikella tavalla arvokas, mutta samalla lämmin ja läheinen. Mummo tarjosi aina kahvin kera (joka juotiin pienistä posliinikupeista) kaneliässiä sekä Fazerin liköörikonvehteja ja vihreitä kuulia. Muistan kuinka jokaisella kerralla suuressa suklaanhimossa erehdyin ottamaan suuhuni tuollaisen liköörikonvehdin, minkä jouduin tietenkin heti ensi puraisun jälkeen sylkäisemään takaisin lautaselle, sillä tuolloin alkoholin maku ei ollut mikään hirvittävän miellyttävä kokemus. Vahingosta ei tosiaan viisastuttu yhtenäkään vuonna, mutta onneksi sittemmin nuo liköörikonvehdit ovat alkaneet maistua myös joulupöydän kahvin yhteydessä.